Mittavan uran yritysjohtajana luonut Jalo Paananen Peikko Group Oy:stä julkitoi kokemuksiaan hallitustyöskentelystä helmikuussa Lahti Hallissa pidetyssä Hallitustyöskentely pk-yrityksen vahvuudeksi -seminaarissa.

– Täytyy olla poikkeuksellisen hyvä yritys, jonka kannattaa toimia niin, ettei se hyödynnä hallitustyöskentelyn tarjoamia mahdollisuuksia. Tällöinhän yrittäjä kokee itsensä niin osaavaksi, ettei hän tarvitse ulkopuolista asiantuntemusta johtamiseensa. Minun kohdalleni ei ole vielä yhtään sellaista yritystä osunut, Jalo Paananen painottaa.

Hyvin monilla yrityksillä on perheen sisäinen, muodollinen hallitus.

– Se on lähinnä vain keskustelukerho. En toki vastusta perheen sisäistä keskustelua, mutta se voidaan hoitaa muutenkin kuin hallitustasolla. Meidän perheyrityksessämme on ollut hallitus vuodesta 1965, ja siellä on keskusteltu nimenomaan yrityksen asioista.

Finnveran Lahden aluekonttorin johtaja Pasi Pirinen esitteli helmikuisessa seminaarissa rahoittajien odotuksia pk-yrityksen hallitustyöskentelyä kohtaan.

Rahoittajien näkökulma hallitustyöskentelyyn on ennen kaikkea riskienhallintaan liittyvä.

– Yritysrahoitus perustuu riskien arviointiin. Rahoittajana me joudumme tutkimaan jokaisen meiltä rahoitusta hakevan yrityksen liiketoiminnan, johtamisen, strategian ja taloudellisen perustan. Lahden aluekonttorissa käymme vuosittain läpi noin 800 yrityksen liiketoiminnan; näistä noin 350 on meille uusia asiakkaita, Finnveran aluejohtaja Pasi Pirinen kertoo.

Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita ja edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Image Wear Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Vettenranta ja hallituksen jäsen Timo Karake julkitoivat seminaarissa omakohtaisia kokemuksiaan hallitustyöskentelystä perheyrityksessä.

Image Wear Oy on pitkän linjan perheyritys, joka on toiminut yli 50 vuotta työvaatetoimialalla. Tätä nykyä Image Wear toimii Suomen lisäksi Virossa ja Venäjällä. Konsernin liikevaihto on 24 miljoonaa euroa, henkilöstöä on yhteensä noin 300 henkeä.

Suomen suurimman työvaatevalmistajan sukupolvenvaihdos aloitettiin vuonna 1998, jolloin Vettenrannan kahden lapsen haltuun siirtyi yhteensä 42 prosenttia yrityksen omistuksesta. Samalla lapset tulivat mukaan yrityksen operatiiviseen toimintaan ja hallitukseen. Vuonna 2001 konserniin palkattiin perheen ulkopuolinen toimitusjohtaja ja Pekka Vettenranta siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi.

Tämä artikkeli käsittelee käytännön kokemuksiani hallitustyöskentelystä, siihen liittyvistä haasteista ja kokemistani hyvistä menettelytavoista.

Merkittävimmät hallitustyön haasteet liittyvät hallituksen koostumukseen, työnjakoon operatiivisen johdon kanssa sekä ajankäyttöön ja toimitusjohtajan rooliin.

Koostumus

Yhtiön hallituksessa tulisi olla vähintään yksi operatiiviseen johtoon kuulumaton ulkopuolinen jäsen, joka sparraa muita jäseniä, kyseenalaistaa asioita ja tuo jotain puuttuvaa liiketoimintaosaamista yhtiöön. Vähintäänkin ulkopuolinen jäsen voi tuoda kokouksiin systemaattisuutta ja uusia menettelytapoja.